Omat perunat olivat istutustoivelistalla korkealla. Keväällä 2010 mies kaivoi perunapenkin rinteeseen ja se on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi. Nyt on jo kahtena vuonna saatu maukkaita oman maan perunoita heinäkuun alusta alkaen. Perunanviljely on tällaiselle aloittelevalle puutarhurille sopivaa, perunat ovat helppoja eivätkä juuri hoitoa vaadi. Sanat eivät riitä kuvaamaan omasta maasta nostettuja perunoita, jotka saman tien pestään, laitetaan kiehumaan tillin(itse kasvatettu) & merisuolan kanssa ja sitten nautitaan vaikka minttuvoin kanssa. Meillä kasvaa sekä Karjalanminttua että piparminttua. Kauppatuotteina myydään varhaisperunoita, joita myös uusiksi perunoiksi kutsutaan. Varhaisperunan matka kaupan laariin kestää noin viikon eli uudesta ei juuri kannata puhua. Perunoitahan voi kasvattaa vaikka parvekkeella ämpärissä tai lasten ammeessa. Pääkaupunkiseudulla saa hyvät siemenperunat Hakaniemen torilta. Itse aioin tulevana kesänä kokeilla Ariel-perunaa.
Samoihin aikoihin perunoiden kanssa laitettiin yrttipenkki. Kaivoin yhdestä kohtaa nurmikon pois ja kylvin monivuotisia yrttejä sekä yksivuotisia yrttejä ja salaatteja. No, hyvinhän ne kasvoivat! Mutta penkki oli kevyesti selkävaivaiselle ihmiselle ihan liian alhaalla ja lisäksi satoa oli vaikea löytää vieressä rehottavien rikkaruohojen keskeltä.
Tästä viisastuneena rakensimme pojan kanssa keväällä 2011 kohopenkit, joihin sitten siirsin taimelle nousseet monivuotiset yrtit ja kylvin taas myös yksivuotisia yrttejä ja salaatteja.
Johan oli sadonkorjuu helpompaa. Näihin päiviin saakka on riittänyt omaa kuivattua meiramia. Vaikka sitä lähes joka päivä ruuanlaitossa käytänkin.
Tänä keväänä olen aloittanut ensimmäistä kertaa esikasvatuspuuhat. Kaksi viikkoa sitten kylvin Mummonpalsamia, joka on noussut hyvin ja Vaahtera- auliota, josta ei näy mitään. Nyt lähden siirtämään Mummonpalsamit uusiin purkkeihin ja ensi viikon maanantaina alkaa taas viljelylle otollinen kuunvaihe. Silloin laitan kasvamaan Leijonan kidan ja Ison samettikukan.