sunnuntai 26. elokuuta 2012

Elokuuta torpalla

Mikä oikeastaan tänä kesänä torpan pihalla lähti kasvuun ja kasvoi?
Voisi sanoa, että rikkaruohot! Toki aina varma perunankasvatus tuotti tulosta; muhkeita Arielleja saattoi ja saattaa vieläkin kaivaa maasta, mutta sadonkorjuu alkoi kuukautta myöhemmin kuin viime vuonna. Olihan perunamaa siirretty alemmas, mutta kyllä tuolla runsaalla sateella oli osansa perunasadon pienuuteen ja myöhäisyyteen. Satoisa on myös Mäki-Meirami yrttikehissään.
Etualalla pitäisi kasvaa salaatteja, retiisiä ja tilliä, mutta eihän ne näy, kun ovat niin pieniä. Nyt ovat rikkaruohot vallanneet alaa, mutta olen minä niitä nyppinytkin vaikka en siitä juuri pidä. Jostain luin/kuulin, että runsas vesi tukkii savimaan eikä kasvusto saa happea. Olisiko tässä sellainenkin osasyy kasvuniukkuuteen? Koska edellisvuosina olen saanut tästä ihan mukavaa salaattisatoa. Nyt onneksi, toisin kuin aikeisempina vuosina, paikallisissa kaupoissa on ollut muutakin kuin jääsalaattia eli olemme pysyneet salaateissa.

Esikasvatusprojektini ei ollut onnistunut. Koko kevään seurasin kuunkiertoa ja sen mukaan istutin siemeniä. Osa lähti ihan mukavasti kasvuun, mutta jossain vaiheessa suurin osa aina kuoli! Torpan pihalle olen saanut esikasvatuista siirrettyä Leijonankitaa, Palavaa rakkautta, isoa Auringonkukkaa, Idän Unikkoa, kurkun taimia ja Isoa samettikukkaa. Ainoa, joka olen nähnyt kukkivan on tässä alla Isosamettikukka. Ihan hienon näköistä, mutta oliko se kaiken sen vaivan arvoista?

  Paikanpäällä suoritettu kylvötyö nosti kyllä ruusupavut, mutta eivät ole vielä kukkineet. Alla kylvötyönsatoa.

Tässä koko hernesatomme. Papusato oli samaa luokkaa.

Onhan toki metsä antanut satoaan. Tässä mm. osa kerätyistä villivadelmista.

Hankin kaksi Kärhöä; toisen tähän ylärinteen kolmiokehikkoon ja toisen alarinteen kolmiokehikkoon. On edes jotain kukintaa/käyttöä tuille, kun ruusupavut eivät kukintaan saakka päässeet.

Kuistiakaan emme alkaneet rakentaa; oli niin sateista & ihana vasta tullut lapsenlapsikin "aiheutti" useampia kaupunkikäyntejä kuin normilomilla. Torppa on ollut kuistiton 90- vuotta ja kestää olla vielä vaikka muutaman vuoden!
Muutenhan oli toki mukava kesä, kun sai olla riittävästi torpalla ja nauttia luonnosta. Alla muutama kuva sisätiloista.




Tämän näppäsin viimeksi juuri ennen kuin nousin autoon. Melko varjoisaa ehkäpä myös jonkinlainen kasvun este. Olen jo pitkään miettinyt kolmea todella korkeaa puuta, kuusta ja kahta koivua, jotka tämänkin varjostuksen aiheuttavat. Nyt kyllä pyydän metsurin arvioimaan niiden kaatourakkaa. Lisää valoa pihalle on saatava!






2 kommenttia:

  1. Ihan pakko kysyä että ostitteko torpan valmiiksi kalustettuna, vai mistä olet löytänyt noita ihania vanhoja kaluja ja tekstiileitä?

    VastaaPoista
  2. Kun ostimme torpan perikunnalta, heillä oli vaikeuksia tyhjentää torppaa. Me sanoimme heille, että ottakaa tärkeimmät ja jättäkää loput. Tupa & kamari olivat täynnä tavaraa, olemme vieneet muhkeat hiirien syömät nojatuolit ja sohvan kaatopaikalle, mutta kuvissa näkyvät tuoli, sänky, ikkunasenkki, puupenkki ja heteka ovat torpan kalustoa. Olemme myös saaneet lahjoituksia; ryijy, rukki, kevyt pirttikalusto, ihana astiakaappi ( laitan niistä kuvia myöhemmin)Sitten minulla on mies, joka löytää roskalavoilta huippukamaa;mm. sängynpeite & arkku, jotka näkyvät kuvassa. Nyt täytyisi olla tarkkana, että tavaraa ei kerry liikaa, kun torppa on niin pieni!

    VastaaPoista