Koska toukokuu päättyi, loppuivat myös toukotyöt.Ykköskohteena toukokuussa oli perennapenkin uudistus. Täti Vihreäni kävi neuvomassa kasvien siirrossa valepenkistä takaisin ja penkin kattamisesta oljilla.
Yllä olevassa kuvassa perennat ovat jo viikon olleet takaisin penkissään ja runsaat sateet ovat niitä rehevöittäneet. Etualalle keskelle jäi vielä paikkaa kesäkasveille.
Alla kuva perennapenkin alapuolelta, jossa varastoin olkia ja koitan myös vähentää rikkaruohoja olkien alta. Huomasimme täti Vihreän kanssa, että olkien alla olevien pahvien alta tunkee rikkaruohoja ja sovimme, että laitan pahvien päälle vielä suojaa rikkaruohoilta. Siirrellessäni olkia huomasin, että pahvien alta tunkee myös Kirjopikarililjoja. Liljat oli unohdettu siirtää valepenkkiin syksyllä, Siirsin oljet kokonaan toiselle puolelle.
Viikon päästä liljat olivat jo nousseet korkealle.
Myös muita istutus- ja kylvöpuuhia on suoritettu.
Pääsiäisen jälkeen maahan laitettu Ariel-peruna nousee jo mukavasti. Nähtäväksi kuitenkin jää saadaanko perunoita syötäväksi juhannuksena.
Loppukesän/syksyn perunaksi alaperunapenkkiin laitoin Siikliä.
Putsasin toisen kasvikehikon rikkaruohoista, laitoin siihen lehtikompostia sekä sekoitin ruokakompostia luonnonmukaisesti lannoitettuun multaan. Kylvin penkkiin tilliä, kahta eri salaattia sekä retiisiä. Katteeksi laitoin olkia. Viereinen penkki rehottaa rikkaruohoja ja mäkimeiramia, johon olen varsin mielistynyt; kasvaa hyvin, kukkii kauniisti, antaa hyvän sadon mausteeksi kuivatettavaksi ja lopuksi jäävät vielä kuivakukat.
Ylimmäisessä kuvassa olevan perennapenkin viereen, kun en muuta suht siistiä paikkaa keksinyt, kylvin vielä Kontu-papua ja Valma- hernettä. Viikon päästä kylvän vielä kesäkurpitsan siemeniä lehtikompostiin ja laitan joitain kesäkukkia.
Kaivellessani kiviä ylärinteessä tulin myös kaivaneeksi ylös Saniaisen. Saniainen on mielestäni kaunis ja kasvutapansa mielenkiintoinen; ensin on palleroita varsien päässä... Päätin siirtää kasvin ajotien viereen puiden alle.
Sama kasvi viikon päästä; pallerot ovat auenneet viuhkoiksi.
Lopuksi vielä keinutuolista aukeava maisema tuvan ikkunasta. Paljon erilaista vihreyttä ja vehreyttä. Lähellä ja kauempana. Nautimme koirien kanssa yhtä lailla ulkona olosta kuin ikkunasta katselusta. Kuvassa tällä kertaa Noppe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti