Toukotyöt tehty

Koska toukokuu päättyi, loppuivat myös toukotyöt.Ykköskohteena toukokuussa oli perennapenkin uudistus. Täti Vihreäni kävi neuvomassa kasvien siirrossa valepenkistä takaisin ja penkin kattamisesta oljilla.

Yllä olevassa kuvassa perennat ovat jo viikon olleet takaisin penkissään ja runsaat sateet ovat niitä rehevöittäneet. Etualalle keskelle jäi vielä paikkaa kesäkasveille.

Alla kuva perennapenkin alapuolelta, jossa varastoin olkia ja koitan myös vähentää rikkaruohoja olkien alta. Huomasimme täti Vihreän kanssa, että olkien alla olevien pahvien alta tunkee rikkaruohoja ja sovimme, että laitan pahvien päälle vielä suojaa rikkaruohoilta. Siirrellessäni olkia huomasin, että pahvien alta tunkee myös Kirjopikarililjoja. Liljat oli unohdettu siirtää valepenkkiin syksyllä, Siirsin oljet kokonaan toiselle puolelle.

Viikon päästä liljat olivat jo nousseet korkealle.

Myös muita istutus- ja kylvöpuuhia on suoritettu.

Pääsiäisen jälkeen maahan laitettu Ariel-peruna nousee jo mukavasti. Nähtäväksi kuitenkin jää saadaanko perunoita syötäväksi juhannuksena.

Loppukesän/syksyn perunaksi alaperunapenkkiin laitoin Siikliä.

Putsasin toisen kasvikehikon rikkaruohoista, laitoin siihen lehtikompostia sekä sekoitin ruokakompostia luonnonmukaisesti lannoitettuun multaan. Kylvin penkkiin tilliä, kahta eri salaattia sekä retiisiä. Katteeksi laitoin olkia. Viereinen penkki rehottaa rikkaruohoja ja mäkimeiramia, johon olen varsin mielistynyt; kasvaa hyvin, kukkii kauniisti, antaa hyvän sadon mausteeksi kuivatettavaksi ja lopuksi jäävät vielä kuivakukat.
Ylimmäisessä kuvassa olevan perennapenkin viereen, kun en muuta suht siistiä paikkaa keksinyt, kylvin vielä Kontu-papua ja Valma- hernettä. Viikon päästä kylvän vielä kesäkurpitsan siemeniä lehtikompostiin ja laitan joitain kesäkukkia.

Kaivellessani kiviä ylärinteessä tulin myös kaivaneeksi ylös Saniaisen. Saniainen on mielestäni kaunis ja kasvutapansa mielenkiintoinen; ensin on palleroita varsien päässä... Päätin siirtää kasvin ajotien viereen puiden alle.

Sama kasvi viikon päästä; pallerot ovat auenneet viuhkoiksi.

Lopuksi vielä keinutuolista aukeava maisema tuvan ikkunasta. Paljon erilaista vihreyttä ja vehreyttä. Lähellä ja kauempana. Nautimme koirien kanssa yhtä lailla ulkona olosta kuin ikkunasta katselusta. Kuvassa tällä kertaa Noppe.

KEVÄTPUUHAA...

torpalla on riittänyt. Ensin kuvakavalkadi tulevaan ykkösperennapenkkiin kohdistetuista toimista.

Tähän siis jäätiin syksyllä. Puhdistettu multa vasemmalla muovin alla.

Enempää multaa ei kannattanut edes yrittää puhdistaa, koska se oli rikkaruohojen läpitunkemaa. Kaivoin maan pois ja kuljetin sopiviin paikkoihin takapihalle. Yhteensä 10 kottikärryllistä. Pippu tarkistelee lopputulosta.

Peitin maan, jotta se pysyisi suojattuna rikkaruohoilta.

Etualalla puiset terassilaatat, joiden alapuolisen maan pöyhin. Kuljetin pois rikkaruohoisimmat osat ja laitoin ritilöitten alla juurimaton. Tosin ritilöiden tukilaudoista monet olivat pehmenneet ja  joudun vaihtamaan ne. Siksi ei kannattanut laittaa ritilöitä vielä paikoilleen. Taka-alalla perennapenkissä on jo 560 litraa uutta multaa peiton alla juurimaton päällä.

Nyt olen 70 litran säkeissä kuljettanut puutarhamultaa torpalle ja kantanut sen perennapenkkiin. Yhteensä multaa on 1610 litraa. Lisääkin saisi laittaa, mutta tämä saa riittää. Ympärillä suojaamassa 70- vuotiaasta pihakuusesta sahattuja rinkiloita, joita aioin sirotella ympäripihaa; pöydiksi, istuimiksi...Lisäksi ne ovat torpan historiaa, joiden vuosirenkaista voi lukea paljon.

Nyt olen laittanut vähän niin kuin kokeeksi laittanut muutoman perennan uudistettuun penkkiin. Pari siirsin "valepenkistä", kaksi jaettua mäkimeiramia yrttikehistä & kaksi uutta kirjopikarililjaa. Olen laittanut olkia ympärilleen, mutta tuntuu, että tarvitsen vielä oppia siihen asiaan ja pyydän täti Vihreää paikalle.

Yläperunamaan käänsin pääsiäisenä ja laitoin olkien alle odottamaan. Vasemmassa alanurkassa pilkahtaa pieni osa Nopen päätä ja niskaa.

Pari päivää pääsiäisen jälkeen laitoin Arielit maahan harson alle. Nähtäväksi jää tuleeko omaa perunaa juhannukseksi.

Laitoin huussille betonilaattapolun, koska varsinainen polku on valunut alemmaksi. Koivun juuret voivat levitä 20 metriä joka suuntaan. Juuret nostavat kiviseinää ja siirtävät huussipolkua. Kesse poseeraa tässä.

Havittelen alapihalle oleskelupaikkaa saunatauolle. Maata pitää vähän tasoittaa. Mies kaivoi saunan edestä maan pois se on nyt kasana tässä juurimaton päällä.

Laitoin lisää muovia oleskelupaikalle ja tasoitin maata.

Yhdessä kohtaa pihalla on kohouma ja mies kaivoi maan kohouman päältä. Maa on nyt tässä "siirtonurmena" oleskelupaikalla. Katsotaan miten nurmikon käy. Tähän tullee myös kuusirinkuloita.

Kevätesikot kukkivat.

PUUHAA RIITTÄÄ..

torpalla tähän aikaan vuodesta. Tuvan kalusteet saivat uuden mainion järjestyksensä pääsiäisenä. Pääsiäisenä kaivoin myös huusin tyhjäksi ja miehen kanssa uusimme säiliöjärjestelmän.

Kuvakollaasi elisistä puuhistani tulevan ykkösperennapenkin hyväksi. Vasen ylänurkka, tilanne alussa. Oikea ylänurkka, 10 kottikärryllistä maata kaivettu & kärrätty takapihalle. Pippu tarkastelee tulosta. Vasen alanurkka, levtin vihreän "peitteen" kaivetun alueen suojaksi. Oikea alanurkka, tämän päivän työmaa; ylempi perunamaa, joka odottaa valmiiksi käännettynä olkien alla siemenperunoiden laittoa. Noppe tarkastelee. Suojaharso on hankittu ja toivomus olisi perunoita juhannukseksi.
Tänään hankin 560 litraa multaa perennapenkkiä varten. Kyselen Nannlta- täti Vihreältäni- ohjeita jatkotoimenpiteisiin. Enää ei kuitenkaan tunnu niin toivottamalta kuin viime syksynä, kun penkin renssaus jäi kesken.
Paljon on muitakin kohteita. Niistä lisää myöhemmin.  

Muistellaan vielä vähän talvea...

ennen kuin siirrytään kevät/kesäkauden uusiin kujeisiin!

Olimme viettämässä hiihtolomaa torpalla. Lunta oli, mutta ei tarpeeksi hiihtämiseen. Joten patikoimme koirien kanssa metsässä ja harjuilla. Lumi oli kosteaa ja paksua eli teki tehtävänsä ja liikuntaa tuli!

Metsästä löytyi kaikkea kaunista.

Tälläinenkin jännä paikka. Kuin metsäkirkko penkkeineen ja "alttaripuineen". Tässä on hyvä paikka kesän eväsretkelle.

Välillä ilma oli aika suttuinen. Taustalla siintää Vesijärvi.

Vähän kirkkaampi Vesijärvi koirien taustalla.

Sininen hetki tuvan ikkunasta.

Ihana loma!

Nyt ajatuksissa siintää jo vahvasti pääsiäisenä aloitettava kevät/kesäkausi. Tilasin juuri juurimattoa ja peiteharsoa. Juurimattoa laitan ainakin perennapenkkiin estämään syreeninjuurien tunkeutumista sekä pihalle puulaattojen alle estämään rikkaruohojen nousua. Harsolla peitän perunapenkkiä. Aion tänä vuonna laittaa ensimmäiset perunat jo pääsiäisenä ja toisen perunaerän laitan toukokuun loppupuolella. Saa nähdä pääseekö perennapenkin kaivuun jo pääsiäisenä. Onhan sitä tietysti hommaa sisälläkin; tuvan huonekalujärjestys menee uusiksi heti pääsiäisen aluksi.

VUODEN VAIHTEEN LUKSUSLOMA!

Torpalle ei ole kunnollista talvitietä, mutta hoksasin tuossa pari päivää ennen vuoden vaihdetta, että eihän ole kunnon talveakaan. Joten vuoden viimeisenä päivänä suuntasimme torpalle koirien kanssa. Ilma oli syksyisen suttuinen, joten siitä ei ole kuviakaan. Torppa lämpesi mukavasti kamarin pönttöuunilla ja vuosi vaihtui mukavissa merkeissä. Vuoden ensimmäinen päivä oli keväinen; linnut lauloivat, luontopohja viheriöi ja aurinko pilkahteli...

Kaikki kolme koiraa nauttivat.

Eikä tästäkään kuvasta uskoisi, että kuva on otettu 1.1.2014.

Valoilmiö 1.1.2014

2.1.2014 maisema näytti tältä. Ihana valkoisuus!

Mikä loma! Kolme päivää, kolme vuoden aikaa! Kyllä meidän kelpaa!

Matka kohti rikkaruohotonta perennapenkkiä on pitkä ja kivinen

Syyslomalla jatkoin mullan puhdista ja päästessäni keskemmälle penkkiä totesin mullan olevan 10- 15 sentin matkalta täysin rikkaruohojen läpitunkemaa ja tajusin puhdistuksen olevan lähes mahdotonta. Tuumittuani asiaa päätin vaihtaa mullan kokonaan. Maan poisvieminen jäi aika lailla kesken, koska tämän perennapenkin puhdistuksen lisäksi otin osaa puusouviin.

Ylläolevia runkoja mieheni kanssa kammetessa jumiutin niskani niin, että eräänä aamuna torpalla herätessäni niskan vasenpuoli, vasen käsi jopa vasen kainalo olivat niin kipeät, että pihatyöt jäivät siltä päivältä.

Perennapenkki jäi odottamaan kevättä. Tietääpä mistä jatkaa...

Niin kuin edellisessä kuvassa jo näkyy sain aika monta kottikärrykuormaa olkia kuskattua pellolta. On millä kattaa penkkejä ja luulisin, että olkien allaolevat pahvit myös jonkin verran estävät rikkaruohojen kasvua tällä alueella.

Tämä kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa kuinka ihanaa & ihmeellistä maalla on huolimatta niskakivuista ja loputtomista töistä. Öisin oli pakkasta ja alarinteessä vadissa oleva pesuvesi  jäätyi kauniiksi kiekoksi. En saanut kiekkoa kokonaisena kuvaa ja yllä "jääkiekko" on siis kahdessa osassa.

Matka alkaa...

Matka, jonka tähtäimessä on rikkaruohoton katteella peitetty perannapenkki. Homma toteutetaan luomuna eli ihmistyövoimalla. Työ on hidasta, mutta pikku hiljaa saadaan Syreenipuskan ympäristöä vallattua. Neuvonantajana ja myös lapionvarressa täti Vihreäni eli Nanna.

Tässä yllä kuva tältä kesältä esimerkkinä vallitsevasta runsaudesta. Perennapenkissä kukkivat Nepalin hanhikki ja Harmaa Malvikki, mutta myös sangen monet rikkaruohot.

Työ aloitettiin perennojen siirtämisellä. Ensin laitettiin sanomalehtiä maahan, sitten leikatut perennat ja juuret peitettiin mullalla. Tällä pedillä perennat saavat talvehtia ja ensi keväänä ne siirretään puhdistettuun perennapenkkiin.

Perennojen siirtämisen jälkeen alkoi mullan puhdistus; kaikki näkyvät rikkaruohojen juuret pois. Rikkaruohot kottikärryillä metsänrajaan.

Teimme pitkulaisen kuopan, joka reunustettiin sanomalehdillä. Kuopan syreenipuskan puolelta syreenien juuret katkaistiin ja sinne laitan juurimaton pystysuunnassa. Keskellä kuvassa näkyy muovisäkki avattuna. Säkin päälle nostimme puhdistamatonta multaa, puhdistimme sen ja nostimme takaisin tehtyyn kuoppaan.

Homma jäi tälläiseen vaiheeseen. Syyslomalla aion saada tämän ykköspenkiksi nimeämäni paikan valmiiksi ja odottamaan kevättä; perennnoja takaisin ja katetta päälleen. Kuvan vasemmassa laidassa näkyvän rinteen peitän avatuilla pahvilaatikoilla ja olkikatteella. Ruusut ja Kultapiiskut jäävät toistaiseksi rinteeseen. Mistä oljet?

No, omalta pellolta. Vuokraviljelijämme on niittänyt viljan, mutta jättänyt sen pellolle. Olen saanut luvan kuskata pihallemme niin paljon olkia kuin haluan.

Tässä Nannan koira Otto kaivaa samalla antaumuksella kuin emäntänsä ja ihan yhtä pitkään jollei vähän pidenpäänkin kuin ihmiset.

Välillä mukana kaivuhommissa myös Kesse ja Pippu.

Paljon kiitoksia Nannalle & Otolle! Sain runsaasti oppia, konkreettista apua ja homman alkuun.