perjantai 16. marraskuuta 2012

PARHAIMMAT HETKET...

Puoli vuotta torpalla on jo aikaa sitten takana päin ja marrasharmaus puskee ajoittain päälle vaikka tänään meilläpäin aurinko paistaakin. Nyt onkin hyvä aika käydä vähän kuvin läpi kulunutta kautta ja näin tietysti valmistautua taas keväällä alkavaan kauteen, joka tällä hetkellä tuntuu olevan niin kaukana. 
Tästähän se alkoi; riemua huhtikuun lopulla, maassa vielä aika paljon lunta, mutta pääsimme kuitenkin koirien kanssa viikoksi haravoimaan ja laittamaan paikkoja kuntoon.
Kamarin mainio pönttöuuni lämmitti paitsi koko torpan paistoi myös makkarat.


 Alkuun kukkivat vain nämä kaunottaret. Tulppaanit La Candeur vuodelta 1875 & Rose de la Montagne vuodelta 1893. Muuten maisema on vielä paljas & puhdas. Vihreys alkoi pikku hiljaa lisääntyä ja monet kukat kukkia.
Tässä etualalla ne ainoat kesäkukat, jotka torpalle laitoin. Niitä ympäröi runsas vehreys, jonka "runsas kosteus" aikaan sai.


Heinäkuussa Kuunlilja kukki ensimmäistä kertaa.

Ensimmäistä kukki näin hehkuvasti myös Jaloangervo.

Ainokainen Leijonankita kukki syyskuussa.

Syyskuun iloja olivat myös taimet, joita sain.

Tässä nyt näitä, jotka päällimmäisenä pulpahti mieleen. Ehkä tässä talven mittaa tulee jotain muutakin, kun odotus kohti kevättä kiihtyy.







maanantai 8. lokakuuta 2012

TALVITELOILLE...

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kävimme niin kuin varmasti monet muutkin laittamassa torppamme talviteloille. Paljon oli erilaista puuhaa niin sisällä kuin ulkona. Kylvin kylmäkäsittelyä vaativia siemeniä; Isokonnantataria kaivon eteen ja Mooseksen palavaa pensasta "Nannapenkin" taakse.
Vielä oli iloisia yllätyksiä kasvirintamalla. Kylvin alkukesästä 12 ruusupapua, joista 2 nousi ja nyt lopultakin toinen niistä kukki!
Muutenkin maisema & pihakin hehkuivat kauniina.




Keväällä, kun saavumme paikalle, on maisema taatusti toisennäköinen sillä metsurin kanssa on sovittu kolme "jättipuun" kaatamisesta. Tässä vielä kuvia puista.
Tältä ne näyttävät talon takaa.



Tässä kuvan keskellä korkeimpina nousevat kolme kaadettavaa puuta ja niin kuin näkyy; vielä jää paljon puita pystyyn. Odotan myös haravoitavien/ympäriinsä lentävien lehtien vähentymistä. Vielä ensi keväänä joudun varmasti haravoimaan ja kärräämään sen 30 kottikärryllistä lehtiä, mutta eivätköhän ne seuraavana vuonna vähene!

Näin pimeä ja synkkäkin on näkymä tuvan toisesta ikkunasta, jonka takana nämä kolme kaadettavaa puuta vielä maisemaa pimentävät.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Syyslomaa torpalla...



Ihanaa oli tulla torpalle ja huomata, että paljon on vielä kukkia; Malvaa, Kultapiiskua ja taustalla sametttikukat.



Aamiaisella oli tuiki tarpeellista ja mielenkiintoista luettavaa; juuri se Perennakirja,jota olinkin toivonut. En kyllä tiedä mistä lahjan antajat olivat tienneet, että halusin juuri tuon kirjan, kun en muista siitä heille kertoneeni, mutta ISO KIITOS!


Tässä harvinaisuus; Isojen samettikukkien lisäksi ainokainen uutteran siemenkasvatukseni tulos; Leijonan kita.


Tälläisiäkin kaunokaisia löytyi vielä, Tuoksukurjenpolvi.

Torpalla on aina kaikenlaista mieleistäni puuhaa. Nyt oli lisäksi taas muutamia mukavia vierailijoita. Lauantaina kävi mm. metsuri, jonka kanssa alustavasti sovittiin kevääksi kolmen jättipuunkaato. Näiden puiden varjo oli edellisen postauksen viimeinen kuva. Kaatohommista lisää myöhemmin. Itse vierailin viime viikolla monissa mielenkiintoisissa paikoissa. Lahdessa kävin perjantaina Nannan luona hakemassa taimia. Ajattelin, että saan pari tainta ja keskustellaan vähän pihakoirista, mutta sainkin kaksi kassillista toinen toistaan upeimpia kasveja. Pihisjuttua riitti kahdeksi tunniksi. Sitten olikin jo kiire hakea mies junalta.

Halusin luoda saaduille taimille parhaimman mahdollisen kasvupaikan, jonka minä saan olemassa olevilla resursseilla aikaan. Olin jo pitkään ajatellut, että perunamaan viereen saisi ainakin yhden kukkapenkin. Puoliso oli aikaisemmin kesällä raivannut tästä pois isot puukasat ja lisännyt maata. Puoliso oli tosin ajatellut, että tässä varastoidaan taas puuta ja hakataan halkoja jne. Nyt sain kuitenkin puhuttua;"Näin upeat taimet hienosta puutarhasta, joka on ollut mediassakin esillä..." Ei kai se media siinä vaikuttanut, mutta mieskin tajusi, että kasveja ei kannata huonoon paikkaan laittaa. Mahtuu siinä vieressä myös tekemään kaikenlaista.

Alla kuvasarja torpan "Nannapenkin"- teosta;

Rikkaruohot pois!
Harattu maa & vahtikoira.
Olisi hyvä jos olisi "puhdasta" puutarhamultaa, mutta saunan edustalla piti maanpinta saada alle alimman hirren. Minä vein nurtsin pois ja kaivoin multaa kottikärryyn.
Tässäkin olisi kaiketi voinut olla parempi laittaa kuitukankaita tms., mutta oli vain hesareita ja sitten sitä multaa..
Aika monen kottikärryllisen jälkeen taimet istutettu. Noppe tarkistaa jälkeä...
Katetta oli eli sitten sitä. Myöhemmin lisäsin vielä vähän lisää. Mies kaivoi loput maat saunan edestä kukkamaani alapuoliseksi tueksi ja seuraavalla kerralla laitan itse vielä luonnonkivet kukkapenkin ympärille. Toivotaan, että kukkapenkki ei sitä ennen valu pellolle.
Kuvasin kaikki taimet ihan jatkotunnistuksenkin kannalta.
Kasvikuvan jälkeen tulee aina kuva nimilapusta eli opettelen kiivaasti kasvien nimiä, mutta koitan kuitenkin muillakin keinoin varmistaa muistijäljen säilymisen. Näin olisi pitänyt toimia ihan alusta asti. En ole ihan varma onko postauksen alkupuolella  kuvassa ollut kasvi Tuoksukurjenpolvi ja jos on niin mikä on kasvin tarkka nimi? Eli puutarhanhoito on monella tapaa opettavaista puuhaa!






sunnuntai 26. elokuuta 2012

Elokuuta torpalla

Mikä oikeastaan tänä kesänä torpan pihalla lähti kasvuun ja kasvoi?
Voisi sanoa, että rikkaruohot! Toki aina varma perunankasvatus tuotti tulosta; muhkeita Arielleja saattoi ja saattaa vieläkin kaivaa maasta, mutta sadonkorjuu alkoi kuukautta myöhemmin kuin viime vuonna. Olihan perunamaa siirretty alemmas, mutta kyllä tuolla runsaalla sateella oli osansa perunasadon pienuuteen ja myöhäisyyteen. Satoisa on myös Mäki-Meirami yrttikehissään.
Etualalla pitäisi kasvaa salaatteja, retiisiä ja tilliä, mutta eihän ne näy, kun ovat niin pieniä. Nyt ovat rikkaruohot vallanneet alaa, mutta olen minä niitä nyppinytkin vaikka en siitä juuri pidä. Jostain luin/kuulin, että runsas vesi tukkii savimaan eikä kasvusto saa happea. Olisiko tässä sellainenkin osasyy kasvuniukkuuteen? Koska edellisvuosina olen saanut tästä ihan mukavaa salaattisatoa. Nyt onneksi, toisin kuin aikeisempina vuosina, paikallisissa kaupoissa on ollut muutakin kuin jääsalaattia eli olemme pysyneet salaateissa.

Esikasvatusprojektini ei ollut onnistunut. Koko kevään seurasin kuunkiertoa ja sen mukaan istutin siemeniä. Osa lähti ihan mukavasti kasvuun, mutta jossain vaiheessa suurin osa aina kuoli! Torpan pihalle olen saanut esikasvatuista siirrettyä Leijonankitaa, Palavaa rakkautta, isoa Auringonkukkaa, Idän Unikkoa, kurkun taimia ja Isoa samettikukkaa. Ainoa, joka olen nähnyt kukkivan on tässä alla Isosamettikukka. Ihan hienon näköistä, mutta oliko se kaiken sen vaivan arvoista?

  Paikanpäällä suoritettu kylvötyö nosti kyllä ruusupavut, mutta eivät ole vielä kukkineet. Alla kylvötyönsatoa.

Tässä koko hernesatomme. Papusato oli samaa luokkaa.

Onhan toki metsä antanut satoaan. Tässä mm. osa kerätyistä villivadelmista.

Hankin kaksi Kärhöä; toisen tähän ylärinteen kolmiokehikkoon ja toisen alarinteen kolmiokehikkoon. On edes jotain kukintaa/käyttöä tuille, kun ruusupavut eivät kukintaan saakka päässeet.

Kuistiakaan emme alkaneet rakentaa; oli niin sateista & ihana vasta tullut lapsenlapsikin "aiheutti" useampia kaupunkikäyntejä kuin normilomilla. Torppa on ollut kuistiton 90- vuotta ja kestää olla vielä vaikka muutaman vuoden!
Muutenhan oli toki mukava kesä, kun sai olla riittävästi torpalla ja nauttia luonnosta. Alla muutama kuva sisätiloista.




Tämän näppäsin viimeksi juuri ennen kuin nousin autoon. Melko varjoisaa ehkäpä myös jonkinlainen kasvun este. Olen jo pitkään miettinyt kolmea todella korkeaa puuta, kuusta ja kahta koivua, jotka tämänkin varjostuksen aiheuttavat. Nyt kyllä pyydän metsurin arvioimaan niiden kaatourakkaa. Lisää valoa pihalle on saatava!






torstai 2. elokuuta 2012

NIIN PALJON TAPAHTUU...

Tapahtumia on niin torpan pihalla kuin metsässäkin. Pihalla kasvit kasvavat ja metsässä marjat. Siinä välissä koittaa tälläinen noviisipuutarhuri ja -marjanpoimija touhuta! Nautin kyseisistä puuhista kovasti ja siksi haluan kaiken myös jakaa. Juttuja/hommia/tapahtumia on niin paljon ja kaikenaikaa, että niistä ei tahdo ehtiä kaikkea tallentaa saatikka jakaa, mutta tässä tulee jotain...
Viime syksynä istutin tähän kohtaan alennusmyynneistä ostettua Syysleimua, Tuoksukurjenpolvea ja Harmaakurjenpolvea. Tässä kaiken keskellä taitaa kukkia Harmaakurjenpolvi.
Tässä Peurankelloa, Siankärsämöä, Ruskolilja ja yksi koira...kuvaa jo vähän muodostuvaa kokonaisajatusta; luonnonkasvit ja istutetut kasvit sulassa sovussa, lilaa/lilahtavaa/sinistä/vaaleanpunaista, valkoista ja piristeenä oranssia ja mukana kaikessa tietenkin koirat!
Pellollamme vilja kasvaa ja kaiken yllä upea taivas. Tässä 18.7. klo 22.45.
Uuraisilta saatua Kuunliljaa, joka kaksi vuotta sitten istutettiin ja nyt kukkii ensimmäistä kertaa!
Kaunis muidenkin kuin minun mielestäni...
Alarinteen Jalonagervo, joka istutettiin kolmisen vuotta sitten ja nyt kukkii ensimmäistä kertaa. Alarinteestä tulee punainen eri sävyissään; tämän angervon lisäksi ainakin kahta eri ruusua istutettu.
Tästä alkavat taas kysymysosiot; ostin innoissani Haarajoen Puutarhan alennusmyynnistä mukavan oloisia perennoja ja ajattelin tyhmänä, että kuittiin tulee nimet. Myöhemmin vasta katsoin asiaa, eipä tullutkaan! Yllä oleva on käsittääkseni joku Akileija, mutta mikä?
Samalta ostosreissulta yläpihan kukkapenkkiin päätyivät oranssi Tulikellukka ja tämä oikealla oleva kauniin punertava kasvi, mikähän se olisi?
Saarijärveltä ystävän pihalta lähti mukaan tälläistä kukkaa, mikähän tässä olisi kyseessä?
Sain hankittua pihalle sademittarin. Tässä saldo väliltä 24.7.- 29.7 eli vettä tulee ihan kiitettävästi!

Vähän yli kolme vuotta olemme käyskennelleet myös torpan lähimetsissä. Kaksi edellistä kesää metsiin kyllä kasvoi mustikanvarpuihin lehtiä, mutta ei yhtään ainoata marjaa. Tänä vuonna tilanne on toinen, kiitos luultavasti parempien sääolojen. Minä en ole oikeastaan koskaan mustikoita poiminut vaikka syön talvella mustikkaa joka päivä ja nyt sain kerättyä mustikkaa 6 kiloa! Olen siitä varsin ylpeä vaikka tietysti monet propoimijat ovat poimineet toista sataa litraa jne.









tiistai 17. heinäkuuta 2012

KATSAUS TORPALTA

Torpan pihalla eivät niin monet kukat rehoita kuin vuosi sitten tähän aikaan, mutta vehreys on runsasta ja vahvaa.
Tälläisen keltaisen kukan taimen sain samasta paikasta Orimattilan Mallusjoelta, josta myös siemenperunat hain. Itse en tunne kyseistä kasvia, mutta mielellään otan informaatiota vastaan.
Siankärsämöä, Ruskoliljaa ja olisiko joku kello?

Tämä lienee Ukonkelloa?

Vasemmalla purkissa näkyvät tämän kesän tähän mennessä ainoat torpan pihan kesäkukat.
Taustalla Härkäpavut, keskellä herneet ja etualalla kurkuntaimia kastelupurkkiensa välissä. Tanskalaisessa puutarhaohjelmassa sanottiin, että kurkun taimia ei kannata kastella suoraan, voivat juuret mädäntyä. No, minähän iskin heti purkit maahan. Nyt ei tosin ole tarvinnut itse kastella, luonto on pitänyt kastelusta todella hyvää huolta! Ehkä vähän vähempikin riittäisi...