maanantai 10. syyskuuta 2012

Syyslomaa torpalla...



Ihanaa oli tulla torpalle ja huomata, että paljon on vielä kukkia; Malvaa, Kultapiiskua ja taustalla sametttikukat.



Aamiaisella oli tuiki tarpeellista ja mielenkiintoista luettavaa; juuri se Perennakirja,jota olinkin toivonut. En kyllä tiedä mistä lahjan antajat olivat tienneet, että halusin juuri tuon kirjan, kun en muista siitä heille kertoneeni, mutta ISO KIITOS!


Tässä harvinaisuus; Isojen samettikukkien lisäksi ainokainen uutteran siemenkasvatukseni tulos; Leijonan kita.


Tälläisiäkin kaunokaisia löytyi vielä, Tuoksukurjenpolvi.

Torpalla on aina kaikenlaista mieleistäni puuhaa. Nyt oli lisäksi taas muutamia mukavia vierailijoita. Lauantaina kävi mm. metsuri, jonka kanssa alustavasti sovittiin kevääksi kolmen jättipuunkaato. Näiden puiden varjo oli edellisen postauksen viimeinen kuva. Kaatohommista lisää myöhemmin. Itse vierailin viime viikolla monissa mielenkiintoisissa paikoissa. Lahdessa kävin perjantaina Nannan luona hakemassa taimia. Ajattelin, että saan pari tainta ja keskustellaan vähän pihakoirista, mutta sainkin kaksi kassillista toinen toistaan upeimpia kasveja. Pihisjuttua riitti kahdeksi tunniksi. Sitten olikin jo kiire hakea mies junalta.

Halusin luoda saaduille taimille parhaimman mahdollisen kasvupaikan, jonka minä saan olemassa olevilla resursseilla aikaan. Olin jo pitkään ajatellut, että perunamaan viereen saisi ainakin yhden kukkapenkin. Puoliso oli aikaisemmin kesällä raivannut tästä pois isot puukasat ja lisännyt maata. Puoliso oli tosin ajatellut, että tässä varastoidaan taas puuta ja hakataan halkoja jne. Nyt sain kuitenkin puhuttua;"Näin upeat taimet hienosta puutarhasta, joka on ollut mediassakin esillä..." Ei kai se media siinä vaikuttanut, mutta mieskin tajusi, että kasveja ei kannata huonoon paikkaan laittaa. Mahtuu siinä vieressä myös tekemään kaikenlaista.

Alla kuvasarja torpan "Nannapenkin"- teosta;

Rikkaruohot pois!
Harattu maa & vahtikoira.
Olisi hyvä jos olisi "puhdasta" puutarhamultaa, mutta saunan edustalla piti maanpinta saada alle alimman hirren. Minä vein nurtsin pois ja kaivoin multaa kottikärryyn.
Tässäkin olisi kaiketi voinut olla parempi laittaa kuitukankaita tms., mutta oli vain hesareita ja sitten sitä multaa..
Aika monen kottikärryllisen jälkeen taimet istutettu. Noppe tarkistaa jälkeä...
Katetta oli eli sitten sitä. Myöhemmin lisäsin vielä vähän lisää. Mies kaivoi loput maat saunan edestä kukkamaani alapuoliseksi tueksi ja seuraavalla kerralla laitan itse vielä luonnonkivet kukkapenkin ympärille. Toivotaan, että kukkapenkki ei sitä ennen valu pellolle.
Kuvasin kaikki taimet ihan jatkotunnistuksenkin kannalta.
Kasvikuvan jälkeen tulee aina kuva nimilapusta eli opettelen kiivaasti kasvien nimiä, mutta koitan kuitenkin muillakin keinoin varmistaa muistijäljen säilymisen. Näin olisi pitänyt toimia ihan alusta asti. En ole ihan varma onko postauksen alkupuolella  kuvassa ollut kasvi Tuoksukurjenpolvi ja jos on niin mikä on kasvin tarkka nimi? Eli puutarhanhoito on monella tapaa opettavaista puuhaa!