tiistai 26. kesäkuuta 2012

JUHANNUS 2012

Aattona ilma oli suorastaan helteinen ja päivän vietin suurimmaksi osaksi pihalla laiskotellen. Iltapäivällä tein koivuhuiskun (pojan keksimä ilmaisu, ei siis vihtaa eikä vastaa). Illalla saunottiin ja syötiin hyvin. Juhannuspäivä olikin jo viileämpi ja kuin tehty pitkälle metsäkävelylle. Luonto oli kauneimmillaan. Alla kuvakavalkadi kävelyltä .
Näissä jo lehdet punertavat, olisiko kuivuutta tai joku tauti. Kaunis väri kuitenkin.

Jääkausi on muovannut hienoja veistoksia.
Tässä luonnonmuovaamaa harjumaisemaa laajemmin.

Mahtava luonnonkukka kavalkadi jatkuu...
Kukissa viihtyvät monet ihanat perhoset.
Harjun toisella puolella runsas lähteikkö.
Välillä noustiin jyrkkää seinämää ylös.
Mainio, mutta raskas kävely uhkeassa luonnossa!

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Taas vierähti torpalla tovi...

Syreeni, koiranputki ja muutamat muut kukat kukkivat, kun pihalla parina kolmena päivänä puuhastelimme. Tosin yhtenä päivänä satoi paljon.Ihanaa, että satoi viljelykset kasvoivat niin, että humisi!Kyseisenä päivänä omalta ja koirien osalta puuhastelu jäi pariin kolmeen tuntiin...mutta mies ahkeroi puutöissä sateesta piittaamatta.
Huh, siellä sataa! Tulisko se pappa jo sateelta sisään? Tähän täytyy mainita, että koirat kyllä ulkoilevat pitkiäkin aikoja kovallakin sateella, mutta eivät turhan päiten kastele itseään.


maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kuka/mikä kaatoi kompostisaavin?

Yksi unohdus johtaa moneen asiaan. Kolme viikkoa sitten unohdin täyteen pakatun ruokakassin tuvan pöydälle. Kovasti harmitti, mutta en palannut hakemaan kassia. Kaksi viikkoa sitten tyhjensin kassin;jogurtin/piimän kaadoin maahan sammalta kasvamaan & leivät, makkarat yms. laitoin kompostisaaviin. No, koirat söivät jogurttimultaa ja nuorempi oksensi räsymatolle. Viikko sitten saapuessamme torpalle havaitsimme heti valkoisen saavin kannen pellolla. Emme vain ensin ymmärtäneet mistä kansi oli lentänyt. Sitten huomasimme, että kompostisaavi oli kaadettu ja kaikki, minkä olin sinne viikkoa aikaisemmin laittanut, oli syöty viimeistä murua myöten ja saavinkansi kuljetettu pellolle. Puiden ja pensaiden läpi kansi ei ollut voinut lentääkään. Torppa opettaa kaupunkilaista! Koirallinen ihminen ei voi kaadella piimää maahan eikä kompostisaaviin kannata mättää kerralla paljoa jätettä. Muuten kyllä saavi on mitä mainioin kompostoija pieneen vapaa-ajan talouteen. Niin kuin kuvasta näkyy ovat viimevuotiset jätteet hienosti kompostoituneet! Kiitos Annelle tästäkin neuvosta!
Reissu oli muuten mukava. Pihalla koiranputket ja poimulehdet kukkivat kauniisti yhdessä kylvettyjen ja istutettujen kasvien kanssa. Syreeni aloitteli kukintaa. Toivottavasti se vielä ensi viikonloppuna kukkii, kun seuraavan kerran ehdimme torpalle.
Mäki- Meiramista piti jo aloittaa sadonkorjuu. Niin pontevasti olivat Mäki-Meiramit yrttikehissä aloittaneet kukintansa.




Torpan pihipiirihän on 90- vuotias ja ennen vanhaan ei jätteitä kovin kauas rakennuksista kuljetettu. Mies innostui kaivelemaan torpan tunkiota. Mies halusi tähän lisättäväksi, että hän ennallisti vanhan perunakuopan,joksi kuvassa näkyvä kuoppa suoritetun kirjatutkimuksen ynnä muun tutkimuksen pohjalta paljastui.
Muovikassit sisältöineen kuljetetaan pois, mutta löytyihän sieltä kaikenlaista mielenkiintoista.
 Tässä rattaiden jouset.
Ja muuta rautaa.
Toisen Ruusupaputuen juurella kasvaa näin kaunis jo ennen meitä istutettu ryhmä.


Tälläisen kauniin Kalliokielon kohtasimme iltakävelyllä.