torstai 22. maaliskuuta 2012

TÄSSÄ SE HAUSKUUS PIILEE!

Eli, kun on omaa maata, voi viljellä mitä haluaa. Kaikkihan ei aina onnistu. Rinteen alaosaan istuttamani pensasmustikantaimet eivät juuri ole parissa vuodessa kasvaneet. Rikkaruohot tahtovat peittää ne näkyvistä aika pian kasvukauden edetessä. Pitäisikö tehdä niin kuin "tanskalainen maajussi"- suosikkiohjelmassani, jossa maajussi laittoi huonosti kasvaville pähkinäpuilleen kaulurit mustasta muovista. Toisaalta pidän nokkosista, joita mustikoiden ympärillä kasvaa. Mustikoiden alapuolelle istutin marja-aroniaa ja ne ovat kasvaneet ihan mukavasti.


Omat perunat olivat istutustoivelistalla korkealla. Keväällä 2010 mies kaivoi perunapenkin rinteeseen ja se on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi. Nyt on jo kahtena vuonna saatu maukkaita oman maan perunoita heinäkuun alusta alkaen. Perunanviljely on tällaiselle aloittelevalle puutarhurille sopivaa, perunat ovat helppoja eivätkä juuri hoitoa vaadi. Sanat eivät riitä kuvaamaan omasta maasta nostettuja perunoita, jotka saman tien pestään, laitetaan kiehumaan tillin(itse kasvatettu) & merisuolan kanssa ja sitten nautitaan vaikka minttuvoin kanssa. Meillä kasvaa sekä Karjalanminttua että piparminttua. Kauppatuotteina myydään varhaisperunoita, joita myös uusiksi perunoiksi kutsutaan. Varhaisperunan matka kaupan laariin kestää noin viikon eli uudesta ei juuri kannata puhua. Perunoitahan voi kasvattaa vaikka parvekkeella ämpärissä tai lasten ammeessa. Pääkaupunkiseudulla saa hyvät siemenperunat Hakaniemen torilta. Itse aioin tulevana kesänä kokeilla Ariel-perunaa.

Samoihin aikoihin perunoiden kanssa laitettiin yrttipenkki. Kaivoin yhdestä kohtaa nurmikon pois ja kylvin monivuotisia yrttejä sekä yksivuotisia yrttejä ja salaatteja. No, hyvinhän ne kasvoivat! Mutta penkki oli kevyesti selkävaivaiselle ihmiselle ihan liian alhaalla ja lisäksi satoa oli vaikea löytää vieressä rehottavien rikkaruohojen keskeltä. 

Tästä viisastuneena rakensimme pojan kanssa keväällä 2011 kohopenkit, joihin sitten siirsin taimelle nousseet monivuotiset yrtit ja kylvin taas myös yksivuotisia yrttejä ja salaatteja.




Johan oli sadonkorjuu helpompaa. Näihin päiviin saakka on riittänyt omaa kuivattua meiramia. Vaikka sitä lähes joka päivä ruuanlaitossa käytänkin. 

Tänä keväänä olen aloittanut ensimmäistä kertaa esikasvatuspuuhat. Kaksi viikkoa sitten kylvin Mummonpalsamia, joka on noussut hyvin ja Vaahtera- auliota, josta ei näy mitään. Nyt lähden siirtämään Mummonpalsamit uusiin purkkeihin ja ensi viikon maanantaina alkaa taas viljelylle otollinen kuunvaihe. Silloin laitan kasvamaan Leijonan kidan ja Ison samettikukan.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

MITÄ TAPAHTUU TALVELLA?

Torpalle ei ole kunnollista talvitietä emmekä siis oleskele siellä talvisin. Ainakaan toistaiseksi. Toivottavasti asiat menevät joskus siihen malliin, että voimme viettää torpalla hiihtolomia! Olemme kuitenkin hiihtäneet torpalle niin toissa keväänä kuin viime keväänäkin tarkistelemaan lumen määrää ja rakennusten kuntoa. Tänä keväänä hiihtoreissu taitaa jäädä tekemättä.
Torppa ylhäältä harjun päältä 12.3.11

Torppa pellolta päin samalla reissulla. Lunta on pihallakin toista metriä, mutta katto on sen verran jyrkkä, että sinne ei lunta kovin paljon kerry.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Liiteri saunan päätyyn

Torpalla ei juurikaan ollut säilytystiloja. Siis isommalle tavaralle; polttopuille, polkupyörille, moottori- ja raivaussahalle... Mieheni, joka on paitsi ahkera ja taitava myös tutkijaluonne, tutki saunanympäristöä ja löysi kaivamalla saunan kummastakin päädystä vähän matkaa saunan nurkista ulospäin kivet, joiden oletti olleen takana liiterin nurkkakivet ja etupuolella saunan eteinen. Tämän tutkimuksen pohjalta mies suunnitteli ja rakensi liiterin saunan päätyyn.
Tässä liiterin pääty aloitettaessa. Rikkiruohot yms. niitetty pois.
Näin liiteri muotoutuu pikkuhiljaa.

Kesällä 2010 liiteri saatiin tähän vaiheeseen kuva 12.3.11


Kesällä 2011 liiteri sai ovet.Liiteri on läpikäytävä ja näin se nivoutuu varsinaiseen saunaan. Pinta on käsittelemätön eli harmaantuu pikkuhiljaa.
Keväällä 2011 sain vanhoja kuvia entisiltä omistajilta ja kuinka ollakaan liiteri on juuri samanlainen kuin se on ennenkin ollut. Ehkä vähän hienompikin!
 Vasemman ala- ja ylänurkan kuvissa vanha liiteri näkyy mainiosti.
Tämän viimeisen kuvan olen ottanut Asikkalan kotiseutumuseon pihalla. Tämän tyyppinen voisi olla meidän saunammekin eteinen, mutta se vasta myöhemmin. Tänä vuonna on vuorossa torpalle kuisti- projekti!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

AIVAN MAHTAVAA!

Sain tälläisen tunnustuksen  vaikka olen kirjoittanut Koirien torpan blogia vasta kuukauden. Kasvun ihmeitä ja vähän muitakin- blogistille kiitos tunnustuksesta sekä kuivakäymälä- että kuvaohjelmavinkeistä!
Itse seuraan tällä hetkellä niin monia blogeja ja saan valtavasti erilaisia vinkkejä & vaikutteita liittyen kasveihin, rakennuksiin, pizzan paistoon..., että täytyy hetki miettiä mitkä viisi blogia olisivat minun listani kärjessä!