tiistai 17. huhtikuuta 2012

Ei mennyt niin kuin...

Sunnuntaina teimme retken talvilevossa olleelle torpalle ja pettymys oli suuri, kun piha oli vielä lähes täysin lumen peitossa! Pellolla olisi voinut vaikka hiihtää.

Tuvassa oli hiirenpapanoita enemmän kuin aikaisempina keväinä. En vielä ryhtynyt niitä edes siivoamaan. Teen sen sitten, kun olemme muutoman päivän torpalla. Huomenna eli keskiviikkona tulee illallla Radio Suomen jyrsijäilta, jossa kuulemma kerrotaan paitsi itse eläimistä myös jätösten turvalllisesta siivoamisesta. Olin ajatellut viedä torpalta kotiin kasvienmuovipurkkeja kotona kasvavien taimien koulimista varten, mutta en löytänyt purkkeja mistään...

Eväät olin tehnyt mukaan, mutta pannukahvit oli tarkoitus keittää tuvassa. Mistään ei löytynyt sähkökaapin avainta. Sitten muistettiin, että sehän jäi syksyllä taskuun, kun oltiin viimeistä kertaa torpalla. Eli avain on varmaankin kotona eteisen hyllyllä. Onneksi mies oli varustautunut kaasukeittimellä ja kahvit saatiin keitettyä!

Eväät maistuivat ja pienistä murheista huolimatta retki oli varsin onnistunut! Itse pääsi pihalle fiilistelemään, koirat nauttivat; Noppe frisbeensä kanssa ja Kesse keppileikeistä ja tällä ensimmäisellä retkellä selviää aina mitä pitää kotoa tuoda, kun seuraavan kerran tulee torpalle.
Minulla on kaksi viikkoa lomaa ja suuri halu päästä haravoimaan lehtiä torpan pihalle. Muistiinpanojeni mukaan olen kahtena edellisenä vuonna haravoinut pihaa 20.- 22.4. eli tämän hetkisestä lumitilanteesta huolimatta elättelen toivoa muutamasta päivästä torpalla viikonloppuna tai/ja ensi viikolla!

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Mihin sitä torpan pihalta lähtisi?

No, mihinkään lähimetsää kauemmas ei useinkaan tule lähdettyä. Mutta sieltä metsästä löytyykin kaikenlaista paitsi komeita puita, kauniita maisemia harjulla myös Henrikin vuonna 1880 rakentama kiviaita kaskeamista varten niinpä vieressä on Henrikin aho, synkähkön metsän keskellä oleva lehtipuuaho. Kuvassa Noppe Noppela tutkailee kiviaitaa, joka edelleen paikallaan varsin pitkänä seisoo. Aidan rakentanut Henrik lähti 27- vuotiaana vuonna 1883 Amerikkaan ja jäi sinne. Tässä kiviaitaa harjun päällä, mutta kiviaita jatkuu alas harjulta päättyen lähteeseen. Metsäkävelyn teemme koirien kanssa yleensä kerran päivässä ja usein retkemme johtaa juuri Henrikin kiviaidalle. Se on kaunis ja vaikuttava 132- vuotias!
Viime kesänä saimme lähdettyä kaunista maisemareittiä ajellen Vesijärven eteläpuolelle Hollolaan, jonka pittoreskin vanhan kirkonkylän näkötornista on upeat maisemat.
Varsinainen kohteemme oli kuitenkin Hollolan Pyhäniemen Kartano, joka on uudelleen avattu taidenäyttely- ja kulttuurikäyttöön. Näyttely oli mielenkiintoinen nykytaiteenkatsaus ja itse kartano vanhoine kalusteineen oli  kokemus, jonka varmasti toistamme ensi kesänä.
Torpalla juomme aina pannukahvia, mutta jos haluamme vaikkapa Latten ajelemme pyörällä 6 km matkan Vääksyn kanavanrantaan kahvilaan ja mukava on Lattea juodessa katsella kanavassa lipuvia veneitä ja laivoja.

Lähtemisestä puheenollen odotan kovasti viimeisten lumien sulamista ja talvilevossa olleen torpan näkemistä. Toivottavasti pian pääsen haravoimaan 30 kottikärryllistä lehtiä kompostiin, katselemaan vielä levossa olevaa pihaa ja miettimään uusien kasvien sijoitusta. Tällä hetkellä on jo neljä siemenviljeltyä kasvia noussut; Mummonpalsami, Iso samettikukka, Leijonan kita ja Punarevonhäntä.